Sarjassa esitellään tästä listauksesta löytyviä motivaation ja käyttäytymisen muutostekniikoita, jotka ovat peräisin tästä tutkimuksesta. Tutkimusta kuvaava blogipostaus löytyy täältä.
Oletko koskaan sängystä heränneenä avannut silmäsi, ja nousemisen sijaan hetken miettinyt, mikä saa sinut ylös sängystä tänään? Tätä kannattaa kokeilla, jos voi pari minuuttia makoilla, eikä mikään (kuten taapero, joka on jo sytyttänyt kaikki asunnon valot ja huutaa keittiöstä laittavansa seuraavaksi aamupalaa) vaadi välitöntä huomiota.
Motivaation tunnustelua voi soveltaa moniin eri elämänalueisiin. Jos esimerkiksi tiedät monia tapoja tehdä 1-5 minuutin lihaskuntotreenin kotona, voi olla motivoivaa käydä näitä mielessään läpi ja tarttua siihen, joka tuntuu juuri kyseisessä hetkessä mielekkäältä.
Voit myös miettiä, mitkä työtehtävät tuntuvat juuri tässä hetkessä puoleensavetäviltä ja tarttua niihin… Mikä johtaa väistämättä ahkerikon kysymykseen: mutta entäs ne epämiellyttävät työtehtävät, jotka tuntuvat siltä, että ne “pitäisi saada tehtyä”, ehkä ennen mukavampiin siirtymistä? Joidenkin niistä kohdalla on varmasti niin, että ne ovat välttämättömiä työsuhteen jatkumisen kannalta, mutta mietitäänpä niitä, joiden kohdalla näin ei välttämättä ole:
Ensiksikin, jos olet viettänyt jo jonkin aikaa työelämässä, olet saattanut huomata, että monesti työtehtävät “katoavat”, jos niitä ei heti tee. Tämä on erityisen totta suuremmissa organisaatioissa. Suuri osa näistä tehtävistä on täysin tarpeettomia; asiaa loppuun saakka ajattelematta tehtyjä tietopyyntöjä, kysymyksiä joihin kysyjä viiden minuutin odottamisen jälkeen jo löysi vastauksen googlesta, tai vain jonkun pyrkimys näyttää kiireiseltä. Tässä piilee tehokkaiden työntekijöiden loukku: mitä enemmän näitä turhia tehtäviä saat aikaan, sitä enemmän niitä sinulle annetaan.
Jos tällaisia tehtäviä ei voi vain jättää huomiotta, on ehkä opittava niin sanotusti “nostamaan pyynnön hintaa kysyjälle” (esimerkiksi selventäviä, pohdintaa vaativia lisäkysymyksiä esittämällä), delegoimalla tehtäviä eteenpäin (jolloin joutuu miettimään, onko oikein että joku muu saa ne pöydälleen), tai ottamalla suoraan kantaa niiden tarpeellisuuteen (mikä voi olla vaarallista, jos organisaation toimintatavat ovat jäykkiä).
Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, mihin turhien tehtävien tekeminen voi johtaa.
- Asiat, joita teet, muuttuvat helpommiksi.
- Olet jo määritelmällisesti taitavampi asioissa, jotka ovat sinulle helppoja.
- Organisaation kannattaa antaa työntekijöilleen tehtäviä, joissa he ovat taitavia.
Haastatellessani osallistujia työmotivaation heilahteluita koskevassa tutkimuksessa, tapasin henkilön, jonka kiinnostukset olivat täysin ammattinsa ulkopuolella: hän oli “ajautunut” HR-työhön niin, että pitkään sitä tehtyään huomasikin olevansa siinä asiantuntija. Kyseinen henkilö, vaikka vasta ehkä työelämänsä puolessa välissä, ei kokenut vaihtoehdoksi heittää hukkaan kertynyttä kokemusta ja “aloittaa alusta” kiinnostavammissa tehtävissä. Jos ajatuksen haluaa heittää överiksi, voi miettiä vanhaa (alkuperältään epämääräistä) sanontaa:
Varo ajatuksiasi, niistä johtuu sanoja. Varo sanojasi, niistä johtuu tekoja. Varo tekojasi, niistä johtuu tapoja. Varo tapojasi, niistä johtuu luonteesi. Varo luonnettasi, siitä johtuu tulevaisuutesi.
Kun ihminen tekee jotain, missä kokee olevansa kykenevä, ohjaksissa, sekä yhteydessä muihin ihmisiin, tekeminen ei välttämättä ponnistusta tai itsensä suostuttelua. Joskus on toki tärkeää huomata, että on itse valinnut tehtävän tekemisen sen sijaan, että kärsisi tekemättä jättämisen seuraukset. Mutta motivaatio jonkin asian tekemiseen ei myöskään ole “vain” energisoiva voima; se on myös informaatiota.
Asioiden tekemisen lykkäyksestä (“prokrastinaatio”) on tehty nyky-yhteiskunnassa pahe. Tätä on helpottanut se, että monet työtehtävät ovat hyvin kaukana niiden tosimaailman seurauksista. Prokrastinaatio on kuitenkin täysin järkevää ja tehokas työtapa oikein käytettynä.
Kokeile siis huviksesi tätä: Tunnustele, mitä olet juuri nyt motivoitunut tekemään. Jos mitään ei tule spontaanisti mieleen, palauta mieleesi erilaisia vaihtoehtoisia työtehtäviä tai projekteja, ja makustele niitä hetki. Tartu toimeen jos tunnet vetoa johonkin, ja jos et, vaihda kategoriaa (esim. työasioista asioihin, joita voi tehdä tauolla). Voit itse tietenkin päättää, haluatko sisällyttää esim. somen selailun valikoimaan.
Jos olet kiinnostunut muista tämänkaltaisista tekniikoista, kurkista listauksen tekniikat #98 – #101.
Lukemistoa ja referenssejä
Tarpeettomista työtehtävistä ja -rooleista: Graeber, D. (2018). Bullshit Jobs: A Theory. Simon & Schuster.
Adaptiivisesta prokrastinaatiosta: Taleb, N. N. (2012). Antifragile: things that gain from disorder (1st ed). Random House.
